Knit 'n' Tag Turku: Jokirannan puissa käsitöiden aatelia
Ympäristötaidetapahtuma Knit 'n' Tag Turku valloitti jokirannan pielet Pinellan ja Vähätorin laidoilta, kun ympäristötaidetaiteilijoiksi halunneet puikkojen heiluttajat toivat omat visionsa rantoja taittavien ihmisten nautittavaksi.
Tapahtuma on kollaasi puita, jotka ovat puettuina käsityönä tehtyihin taideteoksiin.
- Knit 'n' Tag on järjestettiin Helsingissä joitakin vuosia sitten. Siihen aikaan meidän silloinen henkilökunta teki retken Helsinkiin ja he näkivät nämä upeat puugraffitit. Toiminnanjohtajamme Eliisa Riikonen innostui asiasta ja päätti tuoda idean myös meille. Vuonna 2013 siis oli ensimmäinen graffitinäyttely ja silloinkin Åbolands Hantverk oli vastuutahona. Yhteistyötahoja oli silloin useita, Sonja Tobiasson Gillkronasta kertoo.
Tempauksen tarkoituksena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsitöitä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Tämän vuoden graffittien teemana olivat pitsit, kukat ja nauhat. Jokainen ryhmä sai käyttää luovuuttaan vapaasti ja toteuttaa omanlaisensa puun.
Tapahtuma sai hieman tukea niin valtiolta kuin Turun kaupungiltakin, loput järjestäjät ottivat omasta pussista. Edellisellä kerralla tapahtumalla oli taloudellinen mahdollisuus palkata työhön projektivetäjä, mutta tällä kertraa valmistelut Tobiasson hoiti itse.
- Varsinaisena pystytyspäivänä meitä oli yhdistyksestä kaikkiaan neljä henkeä mukana, hän kertoo.
Koska niin paljon perustyötä oli tehty jo vuonna 2013, oli uuden tempauksen järjestäminen toistamiseen hieman helpompaa. Tobiasson varasi puut ja tapahtumapäivän paikan kaupungilta ja lähetti kutsut kaikille edelliskerralla mukana olleille. Sana levisi mukavasti sähköpostin ja somerummun avulla. Ilmainen puskaradio teki tehtävänsä ja kaikki 33 puuta varattiin.
- Ryhmät saivat varata mieleisensä puun, ison, pienen, kyhmyräisen. Lähetin heille valokuvan siitä, jonka perusteella pääsivät suunnittelussa alkuun, hän kertoo.
Vaikka jonkin verran tapahtuma veikin Tobiassonin vaivaa ja aikaa, hän on mielissään järjestämisen helppoudesta.
- Tämä oli helppo toteuttaa, ihmiset olivat niin innoissaan ja kiitollisia, hän itsekin kiittelee.
Tarinoita koukkujen takana
Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompana.
Puu nro 115: Maire
- Eräässä Facebookin käsityöryhmässä oli mainos tapahtumasta ja pohdittuani sitä yli yön, päätin osallistua. Olen aikaisemmin osallistunut Abc-asemien ja Novitan järjestämään neulegraffititempaukseen ja se oli hieno kokemus, bloggari-Johanna kertoo.
- Olen vasta pari vuotta tehnyt käsitöitä ja ajatuksena oli oppia tämän projektin myötä värien käyttöä kokeilemalla erilaisia väriyhdistelmiä. Kukat olivat yksi tapahtuman järjestäjien antamista aiheista ja yritin löytää vähän erilaisia kukkamalleja työhöni, mitä olen aikaisemmin käyttänyt.
Suurin osa Johannan käyttämistä langoista on hänen isoäitinsä peruja, joten työ on nimetty hänen mukaansa.
- Kirjoitan blogia www.ihanoikeablogi.fi ja sieltä löytyy melkoinen määrä kuvia ja vähän enemmän juttua tästä projektista, Johanna vinkkaa.
Puu nro 11: Elämän puu
Tiina Ylä-Herrasen Elämän Puu -teoksen idea syntyi elämän muuttavasta uutisesta.
- Olimme alunperin mukana jo ensimmäisellä kerralla. Saimme järjestäjältä tiedon uudesta tempauksesta sähköpostitse. Ystäväni keksivät idean ja halusivat toteuttaa"elämän puun" liittyen marraskuussa saamaani aivosyöpä-diagnoosiin, Ylä-Herranen kertoo.
Elämän Puu -tiimiin kuuluvat Tiina Ylä-Herranen, sekä tyttäret Jutta ja Ronja Koli, Tuula Koivisto, Outi Linnossuo, mieheni Antero Paananen, Virpi Lyyra, Arja-Riitta Salmela ja Laura Tulensalo.
Puu nro 114: Muistokukkia Kastulle
Kastun koulu oli mukana jo aiemmassa neuletapahtumassa.
- Silloin aiheemme oli keväinen "rakkaus" ja puumme nimenä RaKastu, tekstiilityön lehtori Kirsi-Marja Forsgren kertoo.
- Sisäilmaongelmat ovat vaivanneet ja puhuttaneet kouluamme koko tämän lukuvuoden ja alkukeväästä saimme tiedon, että seuraava lukuvuosi aloitetaankin jossakin muualla. Keväällä varmistui myös tieto, että Kastua ei enää korjata, vaan koko rakennus on purku-uhan alla. Koko Kastun koulun olemassaolo siis loppuu viimeistään muutaman väistövuoden jälkeen. Muistokukat koulurakennukselle ovat siis sopiva aihe tämän vuoden graffitille, Forsgren sanoo.
- Opetan tekstiilitöitä sekä ylä- että alakoulussa ja tämä oli mielestäni mukava yhteisprojekti, johon kaikilla halukkailla oli osallistumismahdollisuus ykkösestä ysiin, opettajista muuhun henkilökuntaan. Tänä vuonna mukana olivat erityisesti myös kaikki 5. ja 6. -luokkalaiset, koska he ehtivät käydä konkreettisesti Kastun koulua syksyn 2014. Muutto takaisin alakoulun tiloihin tuli ennen joulua, koska yläkoulu tarvitsi luokkia itselleen jouduttuaan sulkemaan yhden koulun "siivistä" kokonaan.
Joitakin kukkia puusta on ehtinyt jo kadota, muun muassa kaunis ja teemaan oleellisesti kuuluva kallakimppu.
- Muutamat 7. luokan tytöt väsäsivät vielä uusia pikakukkia vietyjen tilalle. Virkattuja kalloja emme kuitenkaan enää ehdi tekemään. Onneksi ehdin valokuvata kimpun, Forsgren kertoo.
Puu nro 112: Portsa puu
Portsa Puu -nimeä kantava luomus syntyi nimensä mukaisesti Portsassa, ystävysten neulekerhon kesken.
- Neulekerhomme on nimeltään Sip 'n Knit, sillä kokoonnumme säännöllisen epäsäännöllisesti käsitöiden ja muutaman lasillisen ääreen jakamaan kuulumisia, ryhmän epävirallinen vetäjä Sonja Tikka kertoo.
Puu on kuten Portsa ja portsalaiset muutenkin; iloinen, värikäs, leikkimielinen. Kukkameri, aurinko ja teksti Portsa ovat kiinni suuressa virkatussa verkossa, puiden oksilta roikkuu kukkaköynnöksiä. Erilaisia kukkia naiset väänsivät pitkin kevättä, rekrytoitiin mukaan vielä yhden äitikin.
Puu nro 104: Kaupungin kaunotar
Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus heräsi tapahtumaan sosiaalisen median kautta.
- Näin erään ystävän mainostavan Knit 'n' Tag -tapahtumaa netissä. Päätin tuoda idean työpaikalle ja se saikin heti kannatusta, Mariia Sakala kertoo.
Turussa kun toimii kaksi Hyvinvointikeskusta, Lehmusvalkama ja Ruusukortteli. Myös Ruusukortteli pyydettiin projektiin mukaan.
- He innostuivat myös ja niin alkoi yhteistuumin puun suunnittelu. Jonkin aikaa aivosolut raksuttivat, ja ideaksi kehkeytyi mekko, koska puulla oli selvät naisen muodot, Sakala muistelee.
Osa-alueetkin jaettiin Hyvinvointikeskusten kanssa, niin että kumpikin taho pystyi tekemään oman osansa valmiiksi ilman, että paloja olisi pitänyt koko ajan siirrellä edestakaisin.
- Työtä tehtiin kerhoissa ja kädentaito-osastoilla. Osa pitseistä tuli suoraan asiakkailtamme, mutta on joukossa myös työntekijöidenkin luomuksia. Yhteensä noin 60 henkilöä osallistui koko projektiin, Sakala summaa.
Puu nro 126: Turku Pride
Turku Pride otti neulegraffittipuun omana oheistempauksenaan.
- Halusimme tuoda kaupunkitilaan näkyvän kannanoton seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta, Ninni Nakari kertoo.
Puun värikäs sateenkaarikuosi onkin tunnistettavissa jo kaukaa.
- Turku Priden puun tekijöinä olivat minun lisäkseni Reetu Laitinen, Rittis Ikola, Mira Svartsjö ja neulekone, Ninni Nakari listaa.
Puu nro 123: Lipputyttö
- Meillä on Jyty Turku ry:llä neulekerho, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Osallistuimme 2 vuotta sitten vastaavaan tapahtumaan. Huhtikuun tapaamisessamme keskustelimme osallistumisesta tänäkin vuonna. Kaikki olivat heti innolla mukana asiassa, Marja Koivisto kertoo.
Jytyläiset päättivät luoda puusta Jyty-tytön. Tyttö hahmoteltiin paperille, minkä jälkeen alkoi armoton käsityöprojekti. Tytön strategiset osat jaettiin osallistujien kesken, niitä soviteltiin ja tehtiin lisää, kunnes valmis tyttö saatiin naisten neulekerhon toteuttamana kasaan.
- Tytön ollessa jo valmiina ja verkkoon kiinnitettynä huomasimme että jotain puuttuu ja vikkelät puikkojen ja koukkujen heiluttajat tekivät kukkia koristeeksi, Koivisto muistelee.
Puu nro 110: Sata orvokkia
Katariinan Martat ry oli mukana jo edellisessä Knit`n Tag-tapahtumassa ja tieto uudesta tempauksesta tuli järjestäjiltä kuin tilauksesta.
- Tänä vuonna jo vähän haikailimme yhteistä vastaavaa tapahtumaa ja tämä tuli kuin tilauksesta. Kaikki kässämarttamme olivat innolla mukana, Ann-Mari Kurtti kertoo.
Katariinan Martat täyttävät ensi vuonna 100 vuotta ja siitä nousi myös itse idea puuhun.
- Sain idean, että voisimme koristella puun sadalla kukalla, sillä teemanahan olivat kukat, pitsit ja nauhat. Mietimme kukkien värejä ja päädyimme lilaan, vaaleansiniseen ja vaaleanpunaiseen ja sen sävyihin. Katselin lankakasaa edessäni ja mieleen tuli orvokki. Kaikki suostuivat opettelemaan orvokin virkkauksen - joka ei tosin ole aivan helppo, Kurtti kertoo.
Ja kun martat innostuvat, alkaa tulla tulosta. Niin nytkin.
- Sovimme sadasta orvokista, mutta niitä tuli parikymmentä yli. Kiinnitimme kuitenkin kaikki kukat paikoilleen, koska ne olivat kaikki niin kauniita. Värejäkin tuli muutama lisää, sillä onhan luonnossakin aina jotain poikkeuksia.
- Mielestämme puumme näyttää juuri 100-vuotiaan tyylikkäältä ja arvokkaalta.
Tapahtuma on mielestämme kuin pieni kesäretki. Meillä oli tietysti silloin pystytyspäivänä eväät mukana. Nautimme koleassa tuulessa suolaista ja makeaa, vihanneksia ja hedelmiä ja meillä oli hauskaa, Kurtti muistelee.
Tutustu jokirannan puihin ja itse tapahtuman Facebook-sivuun osoitteessa: https://fi-fi.facebook.com/KnitnTagTurku
