Kirjastojen Turku ja Turku kirjoissa
Pysäyttävä näky maaliskuussa 2020: ikonisen Turun pääkirjaston ovet Vähätorin laidalla on suljettu. Suomeen on julistettu poikkeustila. Kirjaston toistaiseksi viimeisenä aukiolopäivänä ovissa käy kuhina. Hamstrataan luettavaa. Valoisassa lukusalissa hämmennytään: missä nyt luetaan päivän lehdet. Missä tehdään kirjallisia koulutehtäviä, entäs tulevat pääsykokeet. Lasten kirjastovierailut yhtäkkiä jäissä.
Arkinen muuttui yllättäen juhlavaksi, kun kaikkien saatavilla oleva peruspalvelu ei ollutkaan enää saatavilla.
Kun rajoituksia purettiin, kirjastot olivat avauslistan ensimmäisinä. Niiden yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen merkitys todettiin myös poikkeuksellisissa oloissa.
Uusien rajoitustoimien iskiessä kirjastot on haluttu pitää auki, edes perustoimintojen osalta.
Fiktiossa moderni Turku keskittyy yksityisetsivä Vareksen hämyiseen kapakkaan ja Apteekin lähikulmiin. Astetta vakavammissa romaaneissa Turusta puhutaan, kun kerrotaan kohtaloita Seiliin joutuneista.
Tietokirjoissa tarkastellaan Turun lähiöitä, rakennuskantaa ja kaupungin pimeää puolta pirtutrokareista Kakolaan.
Turun kaupunginkirjaston juuret ovat 1860-luvulla. Tuolloin Turkuun perustettiin yksityisin varoin kaksi eri kirjastoa: kansansivistysaatteen innoittama kansankirjasto sekä oppineelle sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto. Nämä yhdistettiin myöhemmin Turun kaupunginkirjastoksi.
1862 perustettu kansankirjasto toimi aluksi tehtaanisännänrouva Alftanin talossa Jokikadun varrella. Kirjasto oli auki vain muutaman tunnin viikossa ja kukin asiakas sai lainata vain yhden kirjan kerrallaan, sillä kirjoja oli kokoelmissa vain noin tuhat. Lainaaminen oli ilmaista, mutta halukkaat saivat tukea kirjaston toimintaa markan vuosimaksulla.
Turun palon jälkeen kaupungista puuttui tieteellinen kirjasto, kun Turun akatemia kirjastoineen siirtyi Helsinkiin. Sivistyneistöä varten perustettiin 1869 yksityisin varoi tieteellisluontoinen kaupunginkirjasto. Myös kaupunginkirjaston toiminta osoittautui haastavaksi ilman kaupungin apua. 1891 Turun kaupunki otti kirjaston hoidettavakseen.
Kirjastojen tilojen ahtaus helpotti 1903 kun turkulainen kauppaneuvos ja kaupunginvaltuutettu Fredric von Rettig lahjoitti kaupungille rakennuttamansa uuden kirjastotalon. Rakennuksen lisäksi Rettig lahjoitti kaupungille kirjastotoimintaa varten 10 000 kirjaa, taidekokoelman sekä rahasumman.
Hollantilaista myöhäisrenessanssia edustava Linnankatu 2 valmistunut kirjastotalo on Rettigin vävyn Karl August Wreden suunnittelema.
Työväestölle tarkoitettu kansankirjasto muutti uuden kirjastotalon ensimmäiseen kerrokseen ja sivistyneistön kaupunginkirjasto siirtyi toiseen kerrokseen. Kahtiajako näkyi myös kulkemisessa: pääovesta toiseen kerrokseen, Linnankadun varrella olleesta myöhemmin umpeen muuratusta ovesta kansan puolelle. Eri kerroksissa toimineet kirjastot liitettiin myös nimellisesti yhteen 1912 kun nimeksi tuli Turun kaupunginkirjasto. Alakertaan perustettiin yleinen osasto, yläkerta muutettiin kirjaston opinto-osastoksi.
Vaski-kirjastojärjestelmästä tulee viesti kun lainat ovat erääntymässä. Ne voi näppärästi uusia netissä. Samalla tulee vilkaistua mitä kirjastossa tapahtuu lähiaikoina.
Lähtisikö kirjaston kahvilaan lounaalle, osallistuisiko pääkirjaston livestriimattuun tapahtumaan tai kirjaston työntekijöiden arkipäivän seurantaan tai kävisikö vaikka tulostamassa koronapassin maksutta.
Turun kirjastotoiminta kehittyi ja nykyaikaistui 1910-luvulta lähtien. Englannista ja Yhdysvalloista omaksutut kansainväliset opit otettiin käyttöön: avohyllyt, kaikille vapaat kotilainat, lastenosasto, pitkät aukioloajat ja nykyisenkaltainen luokitus- ja luettelointijärjestelmä.
Erilliset naisten ja miesten lukusalit yhdistettiin ja kaikki kävijät kulkivat pääovesta. Lainaamisesta tuli täysin maksutonta ja kaikilla turkulaisilla oli lainausoikeus.
Kirjasto kehittyi yhä selkeämmin kohti yleistä kansankirjastoa. Käyttäjäkunta laajeni, asiakkaiden ja lainojen määrät lähtivät nousuun.
Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota vaikeuttivat kirjaston toimintaa merkittävästi.
Varaan aamulla kirjaston nettisivuilla kirjan, saan ilmoituksen ja parhaassa tapauksessa käyn illansuussa noutamassa varaamani teoksen hyllystä. Se löytyy helposti saamillani tiedoilla. Lainaan sen automaatilla. Samalla reissulla ennakkoäänestän.
Toisella käyntikerralla palautusautomaatti on jumissa. Asiakaspavelutiskille on jonoa, kaikki sujuu kuitenkin kädenkäänteessä.
Turun kaupunginkirjasto oli edelläkävijä asiakasneuvonnassa. Kirjastoon perustettiin Tukholman kirjaston mallin mukaan 1933 ”erikoinen pöytä neuvontaa varten”.
Lehtilukusalitoimintaa kehitettiin ja laajennettiin, parhaimmillaan Turussa oli neljä eri lehtilukusalia.
Lasten kirjastopalveluihin panostettiin ja vuoden 1914 muutosten yhteydessä lapset saivat oman osastonsa. Lapset ja nuoret ovatkin olleet alusta saakka ahkeria kirjaston käyttäjiä.
Toisen maailmansodan jälkeen Turun kirjastoverkko alkoi laajeta. Ensimmäinen lähikirjasto muodostui 1939: alueliitosten myötä Kaarinan entisestä kunnankirjastosta tuli Nummen lainausasema. Lähikirjastoja perustettiin eri puolille kaupunkia.
Turku sai Suomen ensimmäisen kirjastoauton 1961 ja pääkirjastoon avattiin musiikkiosasto 1970.
Turkuun muuttaneena kirjallisuudenopiskelijana muistan hämärästi ajat, jolloin kävin lainaamassa tenttikirjoja pääkirjastosta, lukemassa jonkin artikkelin Julinin lehtisalissa ja treffasin lapsiperheellisen ystäväni kirjaston lastenosastolla kolmannessa paikassa.
Kaupunginkirjaston vanha päärakennus alkoi käydä ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi. Pääkirjaston toimintoja jouduttiin hajauttamaan. Lehtisalit yhdistettiin Julinin taloon, lastenosasto muutti Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevaan Hjeltin taloon, musiikkiosasto Läntisen Rantakadun varrelle.
2003 kaupunginvaltuusto päätti vihdoin uuden pääkirjastotalon rakentamisesta samaan kortteliin, jossa myös vanha Bibliotheca-rakennus sijaitsi. Uusi suunnittelukilpailun voittanut kirjastotalo valmistui 2007 ja lastenosasto, lehtisali ja musiikkiosasto muuttivat jälleen saman katon alle.
Nykyinen pääkirjasto koostuu vanhasta ja uudesta kirjastotalosta, joita yhdistää Linnankadun varrellla oleva käytävä. Pääkirjastoon kuuluu myös sisäpihan puolella oleva maaherran kansliarakennus, jossa on kahvila ja kokoustiloja.
Turun kaupunginkirjastoon kuuluu pääkirjaston lisäksi kymmenen lähikirjastoa (Aunela, Hirvensalo, Ilpoinen, Nummi, Paattinen, Pansio, Runosmäki, Varissuo, Vasaramäki, Yli-Maaria), Skanssin palvelupiste sekä kaksi kirjastoautoa. 2000-luvun aikana lakkautettuja lähikirjastoja ovat Martin, Mikaelin ja Lausteen toimipisteet.
2010-luvulla monissa lähikirjastoissa on otettu käyttöön omatoimikirjastopalvelu. Tällä tarkoitetaan kirjastoa, jota asiakas voi käyttää itsenäisesti varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Henkilökuntaa ei välttämättä jää paikalle yleisen aukioloajan jälkeen, tiloihin pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla ja tiloissa on kameravalvonta.
Omatoimikirjaston palvelut sisältävät yleensä ainakin lainauksen, palautuksen, asiakastietokoneiden käytön ja lehtisalin.
Kulttuurikortilla Turun filharmonisen orkesterin avoimiin kenraaliharjoituksiin, käsityöpajoihin ja -kursseille tai kirjaston lukupiireihin. Turun kirjastokortti on myös kulttuurikortti, ja tuon kulttuuriominaisuuden saa liitettyä omaan korttiin kaikissa Vaski-kirjastoissa.
Vaikka palvelut yleensä toimivat varsin mutkattomasti, joskus sattuu harmittavia asioita. Keväällä 2021 koronatilanne rajoitti jälleen kirjastojen toimintoja. Kun rajoituksia toukokuussa päästiin purkamaan, Turun kirjastot olivat pari viikkoa kiinni järjestelmän vaihdon takia. Onneksi laina-ajat joustivat.
Hyllymetreittäin Varesta. Ei taida olla sellaista Turun Taiteiden yötä, jossa dekkaristi Reijo Mäki ei olisi kertomassa uusimmasta Vares-romaanistaan. Tiettävästi Uuteen Apteekkiin on tehty jopa pyhiinvaellusmatkoja, ideana pääsy turkulaisuuden ytimeen. Varesten ohella Turkuun sijoittuu useita muitakin dekkareita ja historiallisia rikosjännäreitä.
Turkulaisen kirjailija Riku Korhosen 2016 Finlandia-palkintoehdokas liikkui kotoisissa maisemissa Kuuvuorelta Uittamolle. Seili on innoittanut etenkin sen surullisista naiskohtaloista kirjoittavia. Kirjoissa yhdistyy faktapohjainen selvitystyö ja tietyt kirjailijan vapaudet. Samaa voi sanoa Jenni Vartiaisen Seili-albumin nimikkobiisistä.
Turkua on tietokirjoissa katsottu niin lähiöiden kuin kaupungin muutoksen näkökulmista. On kirjoitettu paikallisesta arkkitehtuurista, luonnosta, rikoshistoriasta ja ruokakulttuurista.
Oli aika, kun pääkirjastosta pystyi lainaamaan polkupyörän päiväkäyttöön. Pyöristä luovuttiin, nyt tarjotaan digitukea ja -opastusta, 3-D-tulostusta, mikrofilmien skannausta, nuorten peli- ja ryhmätyöhuoneita. Kirjastokortilla voi lainata taidetta kotiin, soittimia tai vaikkapa lautapelin. Lisäksi lainattavana on kausikortteja mm. teatteriin, konsertteihin, kaupungin liikuntapalveluihin ja museoihin. Koronatilanne tosin vaikuttaa kausikorttien valikoimaan ja saatavuuteen.
Turun kaupunginkirjasto on muuten yksi maamme monikielisimmistä kirjastoista. Kirjoja löytyy yli 90 kielellä.
OmaKirjasto tarjoaa kirjastopalveluita sekä muita kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita kotiin. Se on tarkoitettu niille turkulaisille, joiden on vaikea päästä palveluiden ääreen korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi.
Kirjakassipalvelu pakkaa kerran kuussa asiakkaan toivomia kirjoja, äänikirjoja, lehtiä, musiikkia ja elokuvia kassiin. Sen voi noutaa kirjastosta tai se voidaan toimittaa kotiin. Nettisivuston kautta tarjolla on laaja kirjo maksuttomia kulttuuripalveluja.
Kirjasto on paikka erilaisille yleisöluentosarjoille (livenä, netissä tai hybridinä), kirjailijavierailuille ja -keskusteluille, musiikkipainotteiselle ohjelmalle musaraadeista kirjaston sisäpihan yhteislaulutilaisuuksiin. On lukupiirejä, lastentapahtumia, nuorten ig-livejä ja luovan kirjallisuuden pajoja ja yhteistyötä museoiden kanssa.
Pääkirjasto on pitänyt ovensa auki myös jouluaattoisin tarjoten erilaista ohjelmaa. Kirjastossa on vietetty Lukemisen yötä ja Kaamosta. Siellä on katseltu Elokuvapäivän leffanäytöksiä.
Tätä päivää ovat sähkökäyttöinen kirjastoauto ja koulu- ja päiväkotiryhmien terveysturvalliset vierailut ennakkovarauksilla.
Vaikka käytännöt muuttuvat, perusasiat pysyvät. Turun kirjastot ovat kaikille.
Turun kaupunginkirjasto | Turku.fi
