Pinella - turkulainen klassikko
Monen turkulaisen maailma tuntui järkähtäneen kun legendaarinen maamerkki ravintola Pinella ilmoitti sulkevansa ovensa syksyllä 2021. Alkoi puhe rappiosta, Turun taudista ja ahneista gryndereistä.
Kiivaan keskustelun velloessa onneksi joku järjen ääni muistutti Pinellan aiemmista kiinnioloista ja uudelleennousuista. Arvokiinteistö ei ole ennenkään hätkähtänyt muutoksista.
Pinellan muuttuminen pizzeriaksi ehdittiin tuomita pyhäinhäväistyksenä. Somessa surtiin ruokaravintolan katoamista ja ahdistuttiin kaupungin pizzoittumisesta.
Ai niin, monet kaupunkilaiset muistivat myös nauttineensa ensimmäiset pizzansa nimenomaan jokirannan Pinellassa.
Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich tuskin mietti tulevaa Turun tautia suunnitellessaan 1836 Pinellan pylväikön. Italialaiset sukujuuret omanneen turkulaisen kulttuuripersoona Nils Henrik Pinellon Porthaninpuistoon rakennuttaman paviljongin tuskin oli määrä rapistua huonossa hoidossa.
Pinellan tarinan voisi tiivistää vaiherikkaaksi matkaksi maineikkaasta kulttuurikapakasta pizzerian kautta rappioon ja sulkuun, arkeologien löydöistä fine diningin kautta lyhyeksi jääneeseen aasialaishenkiseen keittiöön ja uusien omistajien avaamaan palkittuun aitoitalialaiseen pizzakonseptiin.
Kirjailijana ja mm. Åbo Tidningar -lehden päätoimittajana vaikuttanut kulttuurimies Nils Henrik Pinello oli perustamassa Turkuun uutta Åbo Teaterhus -teatteritaloa. 1839 avatussa Suomen vanhimmassa teatteritalossa on 1891 lähtien toiminut Åbo Svenska Teater.
Luontevana jatkona kulttuuripersoona anoi lupaa paviljongin rakentamiseen keskelle Porthaninpuistoa. Pinellan puistokahvila avattiin 1848. Viisitoista vuotta myöhemmin se siirrettiin lähemmäs Aurajoen rantaa Henrik Gabriel Porthanin patsaan tieltä. Gylichin doorilaisen pylväikön ympärille toteutettiin samalla hänen seuraajansa Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema laajennustyö. 1862 Pinello siirsi omistusoikeuden pojalleen Julius Pinellolle.
Pinellasta muodostui kulttuuri- ja taideihmisten kokoontumispaikka. 1800-luvun asiakaskuntaan kuuluivat sellaiset maamme merkkihenkilöt kuten Sakari Topelius, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg. Boheemi kulttuuriväen kohtauspaikan maine jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle ja eri alojen taiteilijat viihtyivät Pinellassa.
1919 alkanut kieltolaki ei hiljentänyt Pinellaa, vaan ravintolassa oli koko kieltolain ajan pirtuvarasto. Pirtua kätkettiin mm. pylväikköön. Tämä oli sinänsä luonnollista, koska alun perin pylväikön tilat palvelivat merimiesten ja kalastajien tarpeita. Kun pirtu kulki saaristosta kalastajaveneillä Aurajokea pitkin kaupunkiin, Pinella tarjosi loogisen ja logistisesti näppärän "loppusäilytyspaikan".
Vuonna 1937 ravintolan viereen tai kylkeen tuli Gulfin bensiiniasema, joka toimi Pinellan rinnalla 70-luvun alkuun asti. Autoilu eli vahvaa nousukautta, modernit huoltoasemat symboloivat liikkumisen vapautta ja elintason nousua.
Turun Taiteilijaseura piti Pinellaa hallussaan 1950-luvun alusta 60-luvun lopulle asti. Se vahvisti jälleen ravintolan asemaa tunnettuna taiteilijapiirien ja boheemien kokoontumispaikkana.
Uusien omistajien myötä Pinella restauroitiin kunnon fine dining -ravintolaksi ja 1973 jokirantaan aukesi Turun ensimmäinen anniskeluoikeuksin varustettu katuterassi. Pinellan kansansuosio vahvistui ja kesäisin sen terassi oli kaupungin suosituin kohtauspaikka. Ja sieltä sai pizzaa.
Aurajokirannat kokivat suuria muutoksia 80-luvun loppupuoliskolla ja etenkin 90-luvulla. Autoliikenne siirtyi pois rantakaduilta, saaristolaisten kauppa ja muu liikenne Aurajoessa oli kuihtunut jo aiemmin. Joen maisema- ja viihdearvo alettiin nähdä, ja sitten tulivat jokilaivat.
Luultavasti kaikilla näillä tekijöillä oli vaikutusta siihen, että pikkuhiljaa Pinellan suosio alkoi hiipua. Kilpailevia ravintoloita ja terasseja nousi Turkuun valtavasti.
Pieni aikahyppy. Vanha kiinteistö oli jäänyt vuosien saatossa retuperälle ja se suljettiin 2004. 2000-luvun Turun historiassa alkoi outo jakso kun vanha arvorakennus ränsistyy seistessään tyhjillään seitsemisen vuotta. Uutisjutut vuodelta 2009 kertovat Turun museoviraston tiukoista kommenteista koskien Pinella ja Gylichin pylväikkö -nimistä vireillä olevaa asemakaavamuutosta.
Uudeksi omistajaksi ja maa-alan vuokralaiseksi tulossa oleva Sunborn Saga Oy ei saa läpi laajennushankkeitaan ennen mittavia arkeologisia kaivauksia, koska ravintola sijaitsee alueella jonka vanhimmat kulttuurikerrokset ovat 1200- ja 1300-luvuilta ja siksi muinaismuistolain rauhoittamia.
Museoviraston torjuva kanta kaavailtuun Pinellan maanpäälliseen lisärakennukseen perustui Pinellan puiston kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Porthanin puisto oli säilynyt pääosin 1800-luvun jälkipuoliskon asussa. Uudisrakentamisen osalta virasto piti tavoitteena puistoympäristön ja rakennusten välisen tasapainon säilymistä ja näköyhteyden säilyttämistä Aurajoelle.
Laajoissa arkeologisissa tutkimuksissa paljastui mm. pylväikön takimmaisessa osassa 1800-luvulla sijainnut kaupungin yleinen vessa. Korjausten yhteydessä löydettiin myös ravintolan alkuperäiset 1800-luvun seinätapetit.
Täydellisen peruskorjauksen jälkeen Pinella vihdoin avautui maaliskuussa 2011. Sunborn toi ravintolaan uudenlaista eloa vanhan Puupinellan viini- ja coctailbaarilla, elegantilla jokivarren juoma- ja istuskeluterassilla ja asiantuntevilla sommeliereilla. Nimeikkäinä kokkeina nähtiin mm. Erik Mansikka, Sami Tallberg ja Kim Mustonen.
Puiston puolelle elämää toi kesän katettu tapahtumateltta, jossa oli musikkia, livekeikkoja, dj:tä, stand upia sekä yhteistyötä Keskiaikaisten markkinoiden, Kesärauha-festarin ja Vegånia-ruokatapahtuman yhteydessä järjestetyn Volume-musiikkihappeningin kanssa. Puisto ja Vanhan Suurtorin alue piristyivät mukavasti kesäisin. Joulurauhan julistuksen jälkeen turkulaiset löysivät lämmittelemään Pinellaan glögille.
Ravintolakonsepti muuttui vuoden 2020 aikana aasialaishenkiseksi. Samaan aikaan kuvioihin tuli koko ravintola-alaa horjuttanut koronapandemia. Kesätapahtumia peruttiin, ravintolarajoitukset vaihtelivat, ihmisten ravintolakäyttäytyminen muuttui. Epävarmuuksien maailmassa edes joulurauhanjulistukseen ei päästetty yleisöä.
Silti useimmille taisi tulla täytenä yllätyksenä syyskuun 2021 uutispommi Pinellan lopettamisesta. Pommi se oli sikälikin, että uutinen julkistettiin vain muutama päivä ennen ovien sulkemista. Muuhun liiketoimintaansa keskittyvä yritys ilmoitti jatkavansa rakennuksen omistajana ja vuokranantajana uusille yrittäjille.
Via Tribunali avasi napolilaisia laatupizzoja paistavan ravintolan Pinellan tiloihin loppuvuodesta 2021.
On olemassa eri tulkintoja siitä, onko Pinella Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintolatila vai maamme toiseksi vanhin ravintola. Niin tai näin, sen nimisen ravintolan taru oli tullut loppuun. Vaikka Aurajokivartta ei koristakaan enää ikoninen Pinella-logo, kansan puheissa pylväikkö pysynee aina Pinellan pylväikkönä.
